Huhtikuu on alkanut ja lumi sulanut savea, hiekkaa, kuraa, loskaa, p***aa on jokapaikassa. Ilma on lämmennyt ja kevät etenee, Milla kasvaa ja oppii uusia asioita, tänään ei yhtään pissiä ole korjattu lattioilta. Kakkoja ei pitkiin aikoihin enää ole sisälle tullut.
Tänään käytiin vaunulla ja siellä ei enää ollut missään juurikaan lunta, kasoissa tietenkin, mihin oli aurattu löytyi sellaista kovin karkeaa, mutta puhdasta lunta, jota oli hauska kaivaa. Tiet olivat savivelliä, ei oikein houkutellut jäämään, vaikka koirat olisivat mielellään jääneetkin, olisi ollut mutakerros kaikkialla sen jälkeen kun kaksi karvajalkaa olisi hetken pyörineet pienessä tilassa.Tosin kaupungissakin jalkapallokentällä palloa pelattuaan haisivat ihan mudalle. Niinpä ollaan kotona ja kestetään mudan hajut kun suihku on parempi ja siivous helpompaa vaikka siivottavaa sitten riittääkin kymmenkertainen alue vaunuun verrattuna. Kolmeen kertaan pesin lattian,ja imuroin, että sain eileisen hiekat pois vaikka koirat käyvät jalkapyykillä joka ulkoilureissun jälkeen kulkeutuu hienoa hiekkaa sisään silti.
Milla alkaa viestiä meille pissahädästä, tavalla joka eroaa aika paljon edellisten koirien tyylistä. Hän tulee ja hyppää puoliksi syliin ja haukahtaa ja silloin olisi paras lähteä. Emme eilen tajunneet että vartin välein on todella aika lähteä, mutta nyt uskotaan. Hän tankkaa yötä varten vesikupilla jatkuvasti. Tänään otin eläinlääkärin ohejeen mukaan vesikupin pois, mutta itsepintainen koira hengaili keittiössä ja kyseli vesikupin perään kovin intensiivisesti joten annoin periksi ja kyllä se vesi maistuikin, tietää vielä yhtä lenkkiä puolen yön aikaan ulos.
Mutta selvästi kaikki helpottuu koko ajan, hampaat ovat kulmahampaita lukuunottamatta vaihtuneet ja kulmurit pukkaa pullottaen ikenet, vaikka entisetkin ovat paikoillaan. Saa nähdä lähteekö ne ilman eläinlääkäriä, nyt kyllä katson melko pitkään ja nitkuttelen itse ennen lekurille menoa.
Karvapeite kasvaa ja pikkuhiljaa ollaan opeteltu ponnarin pitoa että vähän näkee paremmin. Karkeaa aikuisen karvaa ei vielä ole näkynyt, mutta karva alkaa olla jo aika pitkää. Rakkaus vaan kasvaa kun pentu oppii talon tavoille autossa kulkeminen on jo ihan rutiinijuttu, joka on miellyttävää kaikista osapuolista. (Paitsi tankkaajan kukkaro laihtuu uskomattoamsti) Milla nukkuu mielellään automatkat toisin kuin Femma, joka istuu ja tarkkailee ympäristöään, eikä pahastu vaikka pentukoira änkeää itsensä ihan kiinni kun se turvallisempaa kun on nahka nahkaa vasten.
Tuntuu toisen lämpö ja hengitys siinä ja matka taittuu.
Kesää kohden mennään, täytyy se vihdoin uskoa, antaahan se toivoa ja voimaa kestää nämä rospuuttokelit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti