Kevät ei ole kunnolla korkattu ennen kuin pääsee vaunulle haravoimaan ja yöpymään. Täällä näkee lintuja,pupuja ja luonnon heräämistä. Käärmeet kyllä pelottaa, koska siinä ei koiran henki paljon paina kun viimekesän poikanen lykkää myrkkynsä uteliaaseen kuonoon, siksi ei uskalla päästellä metsässä vapaana. Pellolla ollaan oltu ja juostu.
Haravan varteen on ilo tarttua hanskat kädessä ja kuopsuttaa ruskeaa nurmikkoa, mutta ne pienet irtokappaleet tarttuvat haravoinnista huolimatta koiran karvoihin, eivätkä tartu aina kampaankaan, vasta matolle karisevat. No onneksi on uusi imuri, jossa osat pysyvät paikoillaan ilman ilmastointiteippiä.
Koirat väsyvät tosissaan vaikka lenkit eivät olisi paljoakaan pidempiä kuin kaupungissa, mutta pihamaalla Femman kanssa skapatessa kuluu energiaa ja ihan tuo väkevä kevätilma taitaa humalluttaa nuorukaisen. Ainakin Millan terävä kyky ajatella itse on tullut esiin. Eilen jäi kiinni tiukasti kun oli kiertänyt narunsa vaunun tukijalkojen ympäri, niin osasispa haukkua ja pyytää apua. Tänään kun naru oli kiertynyt oman koiven ympäri taas haukuttiin mami apuun. Aamupäivällä alkoi väsymys painamaan niin neiti halusi aivan ilmiselvästi sisälle ja ihmettelin, että mikäs haukku nyt on, ja heti kun oven avasin neiti puikahti tyytyväisenä siään ja alkoi nukkumaan.
Ulkona ei vielä osata nukkua, kuten Laku ennenmuinoin teki, vaunun alla, ehkä paikka ei vielä tunnu niin turvalliselta. Mutta kaikki me kolme; koirat ja emäntä, olemme tosi onnellisia, vaikka muita ihmisiä ei näkyisi mailla halmeilla, on raikasta ilmaa ja aurinkoa, me viihdymme täällä korvessa.Saisi tuo ilma vähän vielä lämmetä, kun varjopaikoissa ojan penkoilla on vielä lunta ja routaa tuntuu olevan maassa. Mutta monesta kohtaa jo kuivunut, pellolla oli vielä kosteaa, ei ehkä oikein traktoria kanna. Ojat ja joki on täynnä vettä, pato ihan kohisee ja laituri on köytetty kiinni kun vuolas vesi voisi viedä sen mennessään.
Nyt lenkille ja sitten saunaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti