No periaatteessa parempaa ja uskollisempaa ja ymmärtäväisempää kuuntelijaa et voi saada!
Kuten ihmisetkin, myös koirat ovat vauvoja ja tosi rasittavia. Etenkin kun ovat kipeitä jatkuvasti.
Lienen viitannut jo edellisessä postauksessa tähän rabies ja tehoste rokotuksen jälkeeen alkaneeseen ripuliin, joka kesti ja kesti ,kaksi viikkoa meni kun yritin omat konstit, mistä ei ollut muuta hyötyä kuin, että stressaannuin, ajattelin jo kaikki mahdolliset uhkakuvat.
Eilen maanantaina menin lääkäriin, sai antibioottia niska nahkaan ja kuurin kotiin ja tehokasta maitohappobakteeria.
Voitteko kuvitella kokenut eläinlääkäri sanoi että koira on kaunis, ja erittäin herkkä mm kivulle.
no sen jo tiesinkin, että kaikki asiat ilmoitetaan vinkumalla hiljaisella äänellä, mutta kun antibioottia laitetiin niin ulvonta oli korvia särkevä kun koira painoi itsensä litteäksi pöytää vasten ja antoi itkun tulla, kuin lapset jotka pahastuvat rokotuksesta.
No auttoiko hoito - kyllä, eilisen jälkeen ei ensimmäistäkään ripulihepuli juoksua pöheikköön.
En tiedä tuleeko maha olemaan aina yhtä herkkä ja mikä sen sai aikaan, vai oliko se seurausta rokotusaineista. Mutta nyt olen äärimmäisen kiitollinen olen saanut nyt nukkua yön! Aamulla tosin on kova nälkä jo kuuden jälkeen, koska isäntä repii koiran väkisin tarpeilleen, koska lähtee kuudeksi töihin. No kukapa ei virkisty huomaamaan vatsan kurnintaa kun käy raikkaassa aamuilmassa tarpeillaan.
No tähän jo tottunut että joka toinen viikko herätään tosi aikaisin. Mutta että yön saa nukkua trvitsematta lähteä pihalle. Toivon todella, että tämä tulee olemaan se vakiintunut elämäntilanne.
Taitoja opetellaan pikkuhiljaa, tassun antaminen ja istuminen ja luvan odotus on jo enempi vakio. Tuo opettaminen tekee pentukoiran pitämisestä siedettävämpää, muutoin aikuinen koira lyö pennun laudalta mennen tullen. Oikein näkee kuinka päässä raksuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti