Koiramme on oireillut silmistään jo pitkään, melkein koko talven, ensiksi huomasimme tuulisten päivien jälkeen silmät rähmäisksi. Laitoimme lääkkeettömiä kostutus tippoja ja puhdistimme silmiä sitä varten valmistetulla liuoksella.
Välillä silmät olivat ok. Mutta helmikuussa aloin epäillä tulehdusta, johon lääke eläinlääkäriltä (joka siis tosi tarkkaan tutki ettei ole haavoja tai muutakaaan mikä aiheuttaa sidekalvon tulehduksen, olettaen sen olleen vaan bakteerin aiheuttama) ja sitä tunnollisesti tiputtelimme . Se ei kuitenkaan auttanut juurikaan, kun kuuri loppui tilanne vain paheni ja uusi kuuri, mutta melko pian huomasimme, ettei se auta. Lopetimme sen muutamaan päivään. Ja kostutimme silmiä silloin tällöin.
Matkustimme mökille, koiran silmät olivat tosi rähmäiset ja menimme ihan aikaa varaamatta paikalliselle eläinlääkärille, joka sitten mittasi koiran kyynel erityksen joka oli alle kaikkien normiarvojen oikein reilusti. Saimme lähetteen erikoistuneelle eläinsilmälääkärille. Mutta minä ajattelin koittaa kostuttaa ja lisätä koiran ruokavalioon e-epaa ja tyrni omega7, sekä kalaöljyä. Mutta kun sitten menimme sinne silmiin erikoistuneelle lääkärille kyynel eritys oli pyöreä 0. Aiempi eläinlääkäri oli jo puhunut ciklosporiini tipoista, muttei uskaltanut itse aloittaa niitä. No nyt ne aloitettiin ja lisäksi antibiootti ja kostutustipat. Nyt koiran silmät ovat lähestulkoon rähmättömät.
Koiralla on samentuma molemmissa silmissä, joka kertoo että diagmoosi on oikea. Nyt vaan katsotaan auttaako lääke, joka on kallista ja vaatii omistajalta huolellisuutta ja sitoumusta hoitaa koiraa monta kertaa päivässsä.
Millalla on myös silmät kipeät ja se kiittää tipoista nuolemalla kättä vaikkakin vastustelee ensin niiden laittoa, koska kuivat silmät sattuvat ja kun tipat alkavat vaikuttaa sekin sattuu ensin.
On kauheaa katsella koiraa joka pitää silmiään kiinni ja aristelee valoa. Nyt se juoksentelee pallon perässä päivänvalolla ja riehuu entiseen malliin. Hämäräsokea se melkein olikin jo jonkin aikaa. Nyt se on tottunut siihenkin ettei näe pimeässä. Millahan on vasta 2,5 vuotta.
Pahalta tuntuu kun nyt ollaan saatu tietää,että osa sen käytöksen terävyydestä saattaa johtua juurikin siitä että silmät ovat kipeät ja sen näkö saattaa olla vääristynyt. Jos pinna palaa koiralta ei aina syy ole siinä, ettei sitä ole kasvatettu tai että se on muuten häiriintynyt, vaan se saattaa olla hyvinkin kipeä. Vaikka muilla saman rodun sisällä ei olisi mitään vikaa silmissä se ei merkitse sitä ettei kukaan kyseiseen rotuun kuuluva voi sairastua. Kertahan se on ensimmäinenkin.
Ihmisten sairaudet ovat yleistyneet eläimillä, lieneekö syy saastuminen vai liian puhtaat olot ja puhdas ravinto. Kuka tietää, en ainakaan min,ä kun eivät eläinlääkäritkään tiedä miksi autoimmuunireaktiot ja allergiat ovat lisääntyneet niin ihmisillä kuin eläimilläkin.
Aika surullista, mutta katsomme kuinka Milla pärjää taudin kanssa ja elämme sen mukaan, koira ei kuitenkaan saa kärsiä liikaa siitä on ihmisten osattava pitää kiinni. Koira ei osaa sanoa, että nyt sattuu liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti