Luulin olevani hyväkin koirankouluttaja kunnes Milla muutti meille..

Olenkin monesti ihmetellyt miten noi edelliset koirat oli niin fiksuja, joku älypää vastasi,että on siinä sinullakin osuutta. Ja minä hullu uskoin.

Milla on osoittanuit meikäläisen taidot hyvin heikoiksi. Ensinnäkin koira ei sisällä kutsuttaessa tule koskaan luokse vaan kyyristelee ihan selvä puhekupla pään päällä: "mitä tuo eukko aikoo mulle nyt tehdä,jotain sillä on selvästi mielessä". Muut koirani ovat juosseet suinpäin luokseni jo puolesta sanasta.

Kaikessa pitää kokeilla voisko itse tehdä tuon tai tuon jotenkin toisin kuin emäntä yrittää opettaa, no fiksuvekotinhan Milla on sen nyt tietää, erittäin monitaitoinen, mutta ei kovin paljon miellyttämisenhalua. Kumma eukko ei osaa motivoida koiraansa.

Ja sitten emäntä koittaa hyvällä ja pahalla ja erilaisilla konsteilla estää kakansyöntiä, joka on hengenpitimiksi aivan välttämätöntä. Ukkokin jo alkaa kypsyä kyseiseen tapaan. Kuten olen jo täällä kertonut kaikki keinot on koitettu; erilaisista öljyistä raakaan naudanmahaan ja banaaniin asti mutta ei auta, kieltokin vain silloin kun on talutusremmissä.

Milla on todella hidas oppimaan jotain mistä se ei koe saavansa tarpeeksi palkkiota tai jotain, kun vaan tietäisi mitä, nyt kuitenkin se on oppinut ottamaan kopin ilmasta esimerkiksi makupalan! Ja pallon.Jee!!!! Tänään oltiin joen jäällä ja siellä oli muitakin ihmisiä ja koiria, mutta Milla oli Femman kanssa vapaana ja pallo oli emännällä mukana, eikä kumpikaan koira mennyt kenekään ihmisen luokse eikä edes koirien kun pallolla leikiminen oli niin ihanaa.

Ovikello soi ja Millaa yritettiin estää pääsemästä ovelle, niin kauhea inttäminen ja huuto kun murkkuikäistä koitetaan rajoittaa. Valtava tahtotila tollaisella pienellä sintillä. Sängynalunen on ollut Millan valtakunta vaikkakin matala vain sivuttain ryömi sinne ja sitten murisi kun joku tuli lähelle sänkyä. No ymmärsin, että sitä ei voi sallia ja nyt on paketoitu sängynalunen pyykkinarulla ettei sängyn alle pääse, aluksi ensimmäinen yö meni väitellessä siitä missä voi nyt nukkua, omakin sänky on, mutta se ei ole koskaan kelvannut, vaikka sitä on tuunattu sopivaksi. Nyt päätettiin rakentaa katosvuode, jos se tuntuisi turvallisemmalta, oikeen verhot saa eteen, jos olis kuin sängynalunen se sitten, omaa sänkyään saakin puolustaa. Mutta ei vielä ole saatu aikaiseksi vasta piirustukset on valmiina ja osa materiaaleista. Raportoin tännekin sitten miten se uusi vuode sitten kelpaa.

Äsken neiti oikein esitti kun vieras tuli ja oli korkean lapsiportin takana, niin ponnisti paikoiltaan ja hyppäsi suorin vartaloin mun syliin, kun ei suostunut olemaan keittiössä, joten aikamoinen sinnittelijä, en ihmettele jos pystyisi vuohetkin pitämään kurissa, harmi vaan kun ei meillä vieläkään ole niitä lampaita eikä vuohia.