Meillä on ollut sellainen probleemus viime päivinä, että ulkona on älyttömän kylmä, sitten pitäisi palkita käytöksestä, niin ei ehi kun pitää riisua rukkaset ja sitten jo onkin auttamatta vuoden verran myöhässä palaute, olen miettinyt alkaa ehdollistamaan naksutinta, vaikka koskaan ennen ei ole käytössä ollut. Onhan se ainakin nopeampi ja onnistuu hanskat kädessä.
Paljon oikeantyyppistä ajattelua ja yksinkertaisia mutta toimivia kikkoja ollaan saatu Liviltä (TV) juurikin tältä koiria ja ihmisiä ohjaavalta britltä. Hänen ohjeensa ovat kohtuu helppoja toteuttaa ja antaa uskoa siihen, että vaikeitakin ongelmia pystyy ratkaisemaan kunhan osaa miettiä, mikä on koiran näkövinkkelistä kannattavaa käytöstä mikä ei. Mitä vahvistaa ja mitä taas jättää huomiotta.
Koiran koulutus on kokopäivä työtä, jonka hedelmistä saa nauttia koko koiran loppuelämän ajan, toki löysaillä ei saa myöhemminkään, mutta kun perusta on kunnossa, sille on helppo rakentaa.
Miten tuollaisen Luojan luoman karvapallon oleminen ja elämä saakin sydämen tutisemaan pelosta, rakkaudesta, kiukustakin ja turhautumisesta. Mutta eniten onnesta omistaa maailman ihanin koira ja pentu, mistä ei yhtään tiedä mitä siitä vielä tulee. Ei niistä tarvitse tulla koiranäyttelyjen ERI tai KMVA tai SMVA tai muita hienoja lyhenteitä, kirjahyllyssä ei tarvitse olla pokaalin pokaalia tai ruusuketta. Tokoihinkaan ei ole pakko osallistua, mutta elämä koiran kanssa on oltava hauskaa ja onnellista molemmista osapuolista. Eläköön elämä ja etenkin kesä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti