Kulmurit olivat tiukassa, joten eläinlääkärille aikaa tilaamaan, leikkaus oli pakko tehdä, sillä röntgenin mukaan ne eivät olisi lähdössä. Kaikki neljä piti porata irti ja leikkaus oli kohtuullisen iso. Myös hinta oli iso. Luin jälkeenpäin, että pysyvät hampaat tulevat virheasennossa eivätkä syö maitohampaiden juuria pois, eli homma onkin todellisuudessa aivan toisin kuin kuvittelin. No kun ompeleet olivat sulaneet alkoi pysyvien kulmahampaiden vääntely kohti oikeaa kohtaa. Se auttoi ja nyt on tuloksena kaunis hammasrivistö.
Sen operaation jälkeen tuli hiivaa korvaan, johon sain korvatipat ja puhdistusaineen. Nyt korvatkin puhtaat. Mutta sitten tuo kasvatuspuoli onkin ollut ihan kohtuullisen mukavaa. Ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä käyttäytyi koira todella mallikkaasti 7 kk ikään asti, jolloin kaikki alkoi pelottaa. Sillä ei ollut mittaa eikä määrää. Minkäänlaisia negatiivisia kokemuksia ei kotona ollut, mutta kaikki käsimerkit tuntuivat uhkaavilta. Moni homma kun oli jo täysin hanskassa ja tottelu tapahtui nopeasti. Sitten tuli autokammo ei autoon, ei mihinkään autossa, ei lähellekään autoa. Roskakatos oli äärimmäisen pelottava, vaikka Minni aiemmin kantoi roskia sinne ihan mielellään. No nuy on siedätyshoito menossa ja autoilulakko jo lähes menneisyyttä. Mutta paljon joutuu päässään pohtimaan näitä mörköiän aiheuttamia pelkoja ja outoa käytöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti